Äidille

Tein äidille masariinikakun Ulla Svenskin ohjetta soveltaen. Se ei ehkä ole ulkonäöllisesti kaikista houkuttelevin, varsinkin kun mantelimassasta jäi vähän kökköjä taikinaan. Maku oli kuitenkin erinomainen!

Kuvassa näkyvä kirja on myöskin Ulla Svenskin, mutta ohje ei ollut yhtä hyvä kuin Svenskin blogista katsottu. Pohjalle laitoin paistonkestävää vadelmamarmeladia, kuten kuvasta näkyy.

Tein äidille myös kortin, mielestäni se on vähän hassu, mutta äiti tykkäsi. Taustalla myös äidin lahjaksi saama orvokki ja vuorenkilven kukkiva varsi.

Kiitos!

Yksi vaihe elämässäni päättyi tänään, siis yksi monien päättymässä olevien joukosta. Halusin kiittä menneestä kahdesta vuodesta. Voitte tulkita kuvaa miten haluatte, mutta sen haluan kertoa, että tuntuu hyvältä! Voisin vähän tanssahdella, nauraa ja unelmoida kaikesta tulevasta. Oikeastaan taidan tehdäkin niin!

Kutsuja

Askartelin kutsuja ylioppilasjuhliini. Tuntuu, että monilla on kortissa vanha kuva itsestään; idea on kuitenkin niin kiva, että halusin tehdä itselleni myös sellaiset.

Kortteja on kuudella eri skräppipaperilla koristeltua mallia. Kutakin tuli tehtyä sellaiset viisi kappaletta, eli yhteensä kutsuja lähtee noin kolmekymmentä. Olen kyllä aika ylpeä itsestäni, kun sain kaikki tehtyä. Yleensä jo muutaman samanlaisen tekeminen tuottaa tuskaa.