Neuloen

Heipähei taas!

Neuloin tämän huivin yhden viikon aikana, kun piti tai oikeammin sai istua luennoilla ja levottomuus oli päällimmäisenä tunteena. Mutta kuten usein tuppaa käymään, viimeistely venyi viikkotolkulla. Lanka on Novitan Silmua ja se on ostettu viime keväänä alennusmyynnistä ihan vain sen väristä hullaantuneena. Mietin vähän miten nuo pallerot asettuvat neulokseen, mutta mitään ongelmia ei tullut.

Syksy tulee. Täällä on ihanan kauniita lehtiä ja jotenkin tuo huivi sopii mielentilaani hyvin. On sopinut jo jonkin aikaa. Olen sopeutunut asuntolaelämään yllättävän hyvin. Meidän solusta on tullut eräänlainen pieni perhe ja kotona on hyvä olla. Omaa ja itsenäistä elämää on hyvä opetella täällä.

Inspiraatio!

Olin ajatellut, että en ehdi enkä jaksa kässäillä enää mitään ennen muuttoa. Viime sunnuntaina iski kuitenkin inspiraatio säilytyspussien tekemiseen. Tällaiset yksinkertaiset pussit ovat käteviä säilytyksessä. On helppo muistaa missä on mitäkin ja tavarat pysyvät järjestyksessä. 

Mummon vanhoja pitsejä

 Kaikissa pusseissa on käytetty jotain kierrätettyä. En mitenkään erityisesti ajatellut asiaa, mutta kerrankin hyvä näin!

Keskeneräisen käsityön pussi, kuva leikattu jämäpaloista

Pussit valmistuivat todella nopeasti ja niistä oli hauskaa suunnitella erilaisia.

Föönipussi äidille, tehty vanhoista housuista

Syksyksi

Loppukevään venähtänyt projekti uudet villasukat valmistui vihdoin. Tuntuu, etten saa oikein mitään valmiiksi asti. Ainakaan niin, että olisin erityisen tyytyväinen tuotokseen. Toisaalta on ehkä hyvä, ettei kaikki mene aina niin helposti. Oppii ainakin uusia taitoja, kun yrittää katsella silmukoista, että mikä on mennyt pieleen.

Sukissa on jälkapöydän päällä tehty puolella silmukoista joustinneuletta. Näin ne istuvat vähän paremmin jalkaan. Sukkien värit miellyttävät jo hiukan syksyyn valmistautuvaa mieltä. Toivottavasti kässäilyinto palaa taas ilmojen viiletessä.

Minulla on edessä nyt muutto uudelle paikkakunnalle ja muutenkin aika paljon uusia kujeita, joten saa nähdä miten tälle blogille käy. Luultavasti se jatkuu, mutta päivityksiä tulee vain paljon harvemmin. Mietin kyllä, että miten niitä voi vielä harventaa nykyisestä. Se tarkoittaisi, että bloggaisin harvemmin kuin kerran kuussa! No, aika näyttää, kuinka tässä tulee käymään.

Neljä erilaista

Ompelin silkasta ompelun ilosta neljä erilaista pussukkaa. Ilo meinasi kyllä kadota matkalla, kun ompelu ei sujunut ihan kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti. Käsinommeltavaksi jäi kukkakoriste ja pussien kääntöaukot. Tämä viimeistelyvaihe venyikin sitten aika monella viikolla, niin, että suurin turhautuminen ehti haihtua.

Ompelen pussukat aina tietyllä tavalla, jonka olen bongannut joskus aikoja sitten blogeja selaillessani.

Tässä lyhyt ohjeistus ilman kuvia, toivottavasti saatte selvää. Kuviakin piti kyllä tekovaiheista ottaa, mutta en sitten muistanut.
Ensiksi siksakkaa tai saumaa vuori- ja päällikangaspalojen reunat. Ompele sitten vetoketju kiinni vuoren ja päällisen väliin molemmilta puolilta. Neulaa seuraavaksi vuoret ja päälliset toisiinsa kiinni, niin, että vetoketju jää ikään kuin piiloon. Jätä vetoketju puoliksi auki kankaiden väliin. Ompele vuoret ja päälliset yhteen, ommellen ikään kuin suorakulmion. Jätä n. 3 cm:n kääntöaukko vuoren puolelle. Käännä pussi oikein päin ja sulje aukko käsin ompelemalla.

Silityskin olisi varmasti ollut paikallaan..

Heipat

Kesätöissä on se huono puoli, että työkaverit ovat kovin väliaikaisia. Uusia tulee ja vanhoja lähtee. Töiden lomassa ei ehdi tutustua kovin moniin ihmisiin hyvin, mutta aina muutamasta tulee läheisempiä. Perjantaina eräs läheisemmistä lopetti työnsä ja tein hänelle kortin kiitokseksi mukavasta kesästä.

Kuvan laatu ei ollutkaan kovin ihmeellinen, mutta parempaakaan ei ole enää saatavissa.

1-vuotiaille

Tein synttärikortit yksi vuotta täyttäneille kummilapsilleni. Yritin tehdä molempiin kortteihin jotain tunnusteltavaa ja laittaa paljon värejä. Väreissä en ehkä ihan onnistunut, mutta ainakin kilpikonnasta oli hyvä tarttua kiinni!

Perhonen on tehty silkkipaperista ja väritetty tusseilla.

Katutaidetta

Naapurin eri-ikäiset miespuoleiset taiteilijat piirsivät tänään pihaamme ihanan kaupungin. Oli inspiroivaa nähdä se into ja antaumus, joka pojilla oli taiteillessa.

Kaupungissa asustaa kuulemma piikkidinoja, pitkädinoja sekä piikkiporoja. Asiaan kuuluvasti siellä on myös parkkipaikat mopolle ja rullalaudalle.

1.

Kokeilin uutta ompelukonettani ja tässä on lopputulos. Ihana kangas on Amy Butlerin muutaman vuoden takaista tuotantoa. Aluksi olin hieman tyytymätön tuotokseeni, mutta nyt muutaman käyttökerran jälkeen se tuntuukin ihan omalta. Varsinkin ruskean nauhan luoma retrovivahde miellyttää nyt kovasti.

Mallia paidan yläosaan otin Suuren Käsityölehden jostakin vuosien takaisesta kesämekon kaavasta.

 Tein paidan alareunaan halkion istumisen helpottamiseksi, sillä kangas ei jousta.

Tohinan keskeltä

Tänään on pakkailtu, kokkailtu ja tiskailtu limaisia saaveja. Viimeisin töissä hautuumaalla.

Käsitöitä on tullut tehtyä aika hitaaseen ja haaveilevaan tahtiin vimme aikoina. Toisaalta käsitöillä ei ole kiire mihinkään, joten eipä kannata ottaa ressiä moisesta!

Paisteltiin äidin kanssa pikkujuhannuksen kunniaksi vohveleita. Päälle mansikoita ja jäätelöä, nam! Huomenna kumpikin suuntaa ystävien kanssa viettämään juhannusta, niin juhlittiin tänään vähän yhdessä.

Meillä näkyi eilen kaunis sateenkaari, siitä tuli oikein piristynyt olo sadepäivän jälkeen. Toivottavasti juhannuksesta tulee yhtä piristävä. Viettäkää mukavaa aikaa!

Ompeluun

Sain ylioppilaslahjaksi uuden ompelukoneen! Ihan huippua!

Kone on Husqvarnan Emerald - Eden Rose. Parasta on tietenkin ulkonäkö - vaaleanpunaista ja kukkia. Kone on Emerald mallista tehty special edition ja mukana tuli myös ylimääräisiä paininjalkoja. En tosi ole ihan varma mihin tarvitsen kaikkia 13:ta paininjalkaani, vaikka useimmilla on tietysti oma erikoistehtävänsä.

Kone ompelee todella tasaisesti ja hiljaa hyristen. Luksusta verrattuna kymmeniä vuosia vanhan Singerin kolinaan ja temppuiluun!

Tikeissä ei ollut varsinaisia koristeompeleita, mutta joustaville kankaille tarkoiteut tikit sopivat koristeiksi loistavasti!

Mukana tuli myös selkeät ohjeet tikkien pituudesta, leveydestä ja langan kireydestä ommeltaessa erilaisia kankaita ja tikkejä. Ohjeet on laitettu kätevästi kiinni koneen alla olevaan liuskaan, jonka voi tarvittaessa vetää esiin.

Nyt tarkoituksena olisi ostaa osalla lahjarahoista oma ompeluboksi, lankoja ja muuta tarpellista. Haluaisin koneen tyyliin sopivan kangaspäällysteisen laatikon. Osaako joku neuvoa, mistä moisia voisi etsiä?

Juhlat ja kortteilua

Onpas vierähtänyt taas pitkä aika edellisestä päivityksestä!

Askartelin yiloppilasjuhliini vähän kaikenlaista pientä. En kuitenkaan saanut aikaiseksi valokuvata niitä. Tässä lasikulhoon taittelemiani servettejä; niistä tuli aika kivan näköisiä. Asetelma muistuttaa kukkaa!

Vaasissa on 60 servettiä ja ne on taiteltu taittamalla vinottain olevan servetin kulmat sisään ja sitten puoliksi. 

 Tämän kortin tein ystävälleni, jonka ylioppilasjuhliin menin omien juhlieni jälkeen käymään. Kortin aihe ei kyllä yhtään sovi valmistumispäivään, mutta värit ovat saajan suosikkeja.

Ystävälläni oli lähiaikoina myös syntymäpäivä ja askartelin hänelle kortin. Jokaisessa kirjekuoressa oli muutama mukava sana syntymäpäiväsankarista! Kortin malli on poimittu mieleen aikoja sitten pinterestiä selaillessa.

Äidille

Tein äidille masariinikakun Ulla Svenskin ohjetta soveltaen. Se ei ehkä ole ulkonäöllisesti kaikista houkuttelevin, varsinkin kun mantelimassasta jäi vähän kökköjä taikinaan. Maku oli kuitenkin erinomainen!

Kuvassa näkyvä kirja on myöskin Ulla Svenskin, mutta ohje ei ollut yhtä hyvä kuin Svenskin blogista katsottu. Pohjalle laitoin paistonkestävää vadelmamarmeladia, kuten kuvasta näkyy.

Tein äidille myös kortin, mielestäni se on vähän hassu, mutta äiti tykkäsi. Taustalla myös äidin lahjaksi saama orvokki ja vuorenkilven kukkiva varsi.

Kiitos!

Yksi vaihe elämässäni päättyi tänään, siis yksi monien päättymässä olevien joukosta. Halusin kiittä menneestä kahdesta vuodesta. Voitte tulkita kuvaa miten haluatte, mutta sen haluan kertoa, että tuntuu hyvältä! Voisin vähän tanssahdella, nauraa ja unelmoida kaikesta tulevasta. Oikeastaan taidan tehdäkin niin!

Kutsuja

Askartelin kutsuja ylioppilasjuhliini. Tuntuu, että monilla on kortissa vanha kuva itsestään; idea on kuitenkin niin kiva, että halusin tehdä itselleni myös sellaiset.

Kortteja on kuudella eri skräppipaperilla koristeltua mallia. Kutakin tuli tehtyä sellaiset viisi kappaletta, eli yhteensä kutsuja lähtee noin kolmekymmentä. Olen kyllä aika ylpeä itsestäni, kun sain kaikki tehtyä. Yleensä jo muutaman samanlaisen tekeminen tuottaa tuskaa.

Onnen lauluja

Ihanaa, kun aurinko on paistanut monena päivänä peräkkäin! Sen innoittamana askartelin äidille keväisen synttärikortin.

Täällä blogissa on ollut aika hiljaista. Enemmän olisin halunnut tehdä, mutta suurin osa aivokapasiteetista on hukkunut alla olevan kuvan ja muiden samanlaisten kanssa. Vielä pari viikkoa! Sitten töitä haustausmaalla ja juhlat. Postailen tänne kaikkea pientä mitä kerkiän ja jaksan tehdä. Suurimman askartelu- ja käsityöhimon saa hyvin tyydytettyä katselemalla muiden tekeleitä. Siksi bloggailu on kivaa!

P.s. olen ihan oikeasti oppinut näitä ja paljon paljon muutakin! En olisi kyllä uskonut.

Toinen

Tässä taas yksi patalappu. Lisää on jo tulossa. Näitä on sopivan helppo tehdä ja ovat vielä käytännöllisiäkin. Siis jos vain keksisi kenelle antaa, kun ei itse tarvitse..

 

Ohje on edelleen tästä mainiosta kirjasta. Kivaa, kun kokeiltavia ohjeita löytyy useita. Yleensä käsityökirjojen ohjeista suurin osa on ihan turhia.

 

Kevättä mielessä ja koukulla

Oletteko koskaan miettineet mitä kaikkea käsityöt kätkee sisäänsä. Vaikka monet neulovat ja virkkaavat tv:tä katsellen, niin silti monenlaisia ajatuksia ehtii päässä vilistää työn edetessä. Tämä patalappu sisältää haaveita ja hämmennystä. Osaksi kovin vaikean pääsykoekirjan ansiosta ja osaksi kevään, joka on laittanut tämän tytön pään vähän pyörälle.

Ohje on Patalappuja a la carte -kirjasta. Sovelsin vähän, kun ymmärsin ohjeet aluksi väärin. Lopputulos on kyllä suurinpirten kirjan kuvaa vastaava. Alempi kuva jotenkin vääristää värejä, mutta käytin lankoina siis keltaista 7-veljestä ja jotain vihreää jämälankaa. Taitaa olla jäänyt tästä peitosta yli.

Kertokaa, jos teille tulee mieleen joku tietty käsityö, jonka aikana mielessä on pyörinyt joitain erityisiä ajatuksia!

Pääsiäiseksi

 Näiden tekeminen oli ihanan terapeuttista. Ajatukset selkeytyi hyvin, kun kädet liisterissä tasoitteli paperikerroksia.

Tarvitset liisteriä, käsipaperia, vesi-ilmapalloja ja kauniita keväisiä servettejä. Niistä syntyy helposti kivoja pääsiäismunia. Askarrella voi lasten kanssa, ohjetta on testattu ekaluokkalaisilla, tai sitten terapeuttisena kokemuksena itsekseen. Lämpöinen liisteri tuntuu ihanalta käsissä, kunhan ei ole liian tarkka pinnan sileyden kanssa, sillä silloin voi ilmetä harmaita hiuksia.

Puhalla vesi-ilmapallot ja leikkaa paperit suikaleiksi ennen liisterin sekoittamista. Voit keittää liisterin itse vehnäjauhoista tai sitten käyttää kaupan valmista. Tee munasta tarpeeksi paksu pelkällä käsipaperilla ja anna kuivua. Sitten vain varovasti servetti pintaan liisterin kanssa, ettei se hajoa ihan palasiksi. Pienemmän munat on tehty aikoja sitten tehtyjen paperimassamunien päälle. Eli niitäkin voi päällystää serveteillä.

Kortteja

Kevät on syntymäpäivien aikaa, joten kortteja tulee tehtyä vähän enemmän. Muutakin käsillä tehtyä on kuitenkin jo tekeillä, niistä myöhemmin.

Ainiin, kiitos Paulalle vinkistä noihin digileimoihin!

Muffineita

Innostuin pitkästä aikaa leipomaan. Kirjoitusten takia kaikenlainen pidempi inspiraatio on ollut hukassa, mutta korttien teko ja leipominen ovat sopivan lyhytjänteistä puuhaa. Onneksi enää ei ole montaa päivää jäljellä.

Muffinit on tehty ihan perus ohjeella, taikinaan lisäsin vähän valkosuklaata. Kuorrutteessa on tuorejuustoa, vadelmahilloa ja tomusokeria. Hyviä tuli!

Kortti on mummolle syntymäpäiväksi. Hän ei ole mikään kissafani, mutta eiköhän tuo kelpaa.

Joskus silloin..

Äiti kaiveli varastoja ja löysi nämä joskus ala-asteella tekemäni seinävaatteet. Eilen tein -blogissa Hanne muisteli lapsena tekemiään käsitöitä ja haastoi muitakin siihen.

Olen tehnyt nämä muistaakseni jossain askartelukerhossa ja nopea kun olin, niin ehdin tehdä kolme erilaista. En osaa sanoa onko näihin ollut valmiita malleja tarjolla, luultavasti ainakin tuohon alla olevaan lehmä ja possu yhdistelmään.

Mielestäni tämä kukkaruukku on ehdottomasti hienoin. Muistan, kun ohjaaja sanoi silloin kerhossa, että kukat näyttävät ihan Marimekon kukilta ja olin niin ylpeä siitä.

Alla oleva kissa on aikas järkyttävä. Se näyttää pelottavalta ja jotenkin erehdyttävästi vähän possultakin.